lauantai 25. elokuuta 2012

KYLLÄ MINÄ NIIN MIELENI PAHOITIN

Kiitos ihanan internetyhteyteni, ette saakaan juttua Ghostista. Väsäsin sitä pikkuhiljaa jo parin päivän ajan, mutta koneeni sitten päätti JÄLLEEN KERRAN olla maanvaiva, eikä suostunut luomaan yhteyttä nettiin ja jätti tallentamatta vaivalla väsätyn juttuni. Koska viime postauksestakin on jo ikuisuus, niin en edes yrittänyt kirjoittaa sitä uudelleen, sillä nyt täytyy päästä eteenpäin.

Mutta jeejee oli kiva draama juu komeita miehiä ja jännää toimintaa juu. So Ji-sub oli komee niin ku aina ja Block B:n Burn Out on ihkuin OST-biisi ikuna. Kattokaa ihmees.

Ollaan sitä niin nykyaikaisia -- niil o xp:t saakeli.
Mutta koska uudet draamat ovat nyt tärkeämpiä, otetaan ne nyt. Alkuperäiset suunnitelmat sain heittää mereen, sillä tältä kaudelta tarttui mukaan kolme draamaa. Olen siis aikamoisessa kusessa viiden airaavan draaman kanssa. Ja kauden animeista ei kannata edes puhua. Nämä siis ovat nyt katsonnassa:
  • To the Beautiful You (areumdaun geudaeege/아름다운 그대에게)
  • Faith / The Great Doctor (sinui/)
  • Ms. Panda and Hedgehog (pandayanggwa goseumdochi/)

To the Beautiful Yousta puhuinkin jo hieman ennakkoon. Nyt kaksi jaksoa nähneenä voin sanoa, että se todellakin on katsomisen arvoinen. Se näyttää todella kivalta, mutta muutama ero häiritsee näin japaniversion nähneenä, mutta pitäisi vain asennoitua ottamaan se omana draamanaan. Kummituspojan ja Sekimen roolit ikävä kyllä puuttuvat, eikä ole vielä varmaa, onko (hottis) kouluterkkari homppeli vai ei. Toivon syvästi että on.

Muita eroja alkuperäisversioon ovat mm. Hibarin (eli nyt Hannan) roolin kohottaminen ja kilpailevan korkeushyppääjän lisääminen. Myös se, mikä herätti kummastusta, oli Taejunin (eli Sanon) kykenevyys hypätä (jotenkin) edelleen.

Kahden jakson ajan tiirailin EXO-jäsenien toivossa, mutta kakkosjaksossa K:n tyypit esiintyivät! Muutenkin musiikkipuoli on kunnossa, lukuunottamatta kömpelöita päristelyitä koomisina hetkinä. Niin kuin arvelinkin, kdraamaversion komedia ei pure yhtä hyvin kuin doraman. On se kyllä hauska, mutta tiedätte mitä tarkoitan.

Mutta bromancea on kyllä tungettu mukaan oikein kiva määrä, ja koulun pojjat ovat aika kuumiksia upeissa koulupuvuissaan ja samalla roikkuessaan toisissaan.

Sitten toisen Min-hon draamasta. Niin kuin melkein kaikki ovat varmaan huomanneet, "ajassamatkustamisdraamat" ovat nyt suosiossa Koreassa. Yleensähän se menee niin päin, että korealainen prinssi vuodelta miekka ja kirves matkustaa 2010-luvun Seouliin ja tapaa naisen ja kummastelee nykyaikaisuuksia. Faith on poikkeus. Kyllä siinäkin mies menneisyydestä tupsahtaa keskelle Gangnamia, mutta raahatakseen naisen mukanaan menneisyyteen. Choi Yeong (Lee Min-ho) lähetetään "taivaaseen" hakemaan "Jumalan lääkäriä" pelastamaan haavoittunut kuningatar. Choi Yeong löytää plastiikkakirurgi Yoo Eun-sun (Kim Hee-seon), jonka ajattelee olevan "Jumalan lääkäri". Eunsun joutuu tahtomattaan Goryeo-ajan Etelä-Koreaan, mutta kuningas ei tahdo luopua hyödyllisestä parantajasta.

Faith on minulle vasta ensimmäinen varsinainen historiallinen draama (onhan Bridal Mask myös historiallinen, mutta vain 30-luvulle sijoittuva), joten en vielä tiedä mitä odottaa. Kolme jaksoa nähneenä se vaikuttaa ihan hyvältä, joskin haavat ja niiden parantelu näyttivät vähän... no korealaiselta. Mutta en usko lääkärihommien olevan tulevaisuudessa kovin suuressa osassa, kunhan vain romanssi saadan poljettua käyntiin. Ai niin, ja onhan draamaan tungettu myös fantasiaa taikavoimien muodossa.

Ja sitten viimeinen muttei vähäisin; Ms. Panda and Hedgehog. Mitään suurempaa syytä alkaa seuraamaan draamaa ei ollut, kuin vain Donghae. Näen vihdoinkin Donghaen näyttelemässä~ Ja Hae kyllä osaakin!


Panda and Hedgehog on lähinnä romanttinen komedia, joka pyörii kakkujen ja kahviloiden ympärillä. Pan Da-yangilla a.k.a Pandalla (Yoon Seung-ah) on huonosti menestyvä "Kahvila Panda", jonne taidokas kondiittori Go Seung-ji (Donghae) päätyy lähdettyään isoisänsä kakkupuodista. Samaan aikaan Saint-Honorén, kuuluisan ja menestyneen konditorian johtajan esikoispoika Choi Il-won (Choi Jin-hyuk) saapuu takaisin Koreaan ja sattumalta törmää ensirakkauteensa Pandaan. Siskonsa avustuksella hän yrittää hurmata Pandan.

Tykkään tästä paljon. Se on vielä hieman sekalainen ja hämärä, mutta enkös pian pääse kärryille. Donghae ja Jin-hyuk ovat aivan tajuttoman suloisia kummatkin, mutta tälläkään kerralla ei jää epäselväksi, kumpi lopulta tulee voittamaan Pandan sydämen.

Yeaaaah eli siinä sitten ne draamat. Jos jotakain jäi ihmettämään mikä se viides seuraamani draama on, niin se on Reply 1997, joka nyt vain tarttui mukaan, kun siskonikin alkoi sitä katsomaan. Siinä olen kyllä hieman jäljessä, kun jo 10/16 jaksoa on jo tullut. Mutta ei siitä sen enempää, yritän kirjoitella taas joskus kohtuullisen ajan sisällä!

maanantai 13. elokuuta 2012

イケメン♂パラダイス

 Tosi moni vähänkään draamoja katsellut on varmaan kuullut legendaarisesta ja kuuluisasta japanilaisesta televisiodraamasta nimeltä Hanazakari no Kimitachi e ~Ikemen♂Paradise~, lyhyemmin Hana Kimi. Vuonna 2007 alkanut 12-jaksoinen draamasovitus samannimisestä mangasta löytyy varmasti monen mydramalistiltä, ja se on toiminut innoittajana aasialaisiin draamoihin tai muuten vaan on yksi suosikkidraamoista ikinä. Itse tulen taas kerran jälkijunassa, ja tsekkasin tämän doraman vasta nyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sillä Hana Kimiä ei kannata missata!

Siis mihin ne on Nakatsun piilottanu?
Osaka Gakuen on sisäoppilaitos komeille pojille. Mizuki Ashiya (Maki Horikita) tekeytyy pojaksi päästäkseen kouluun ja tapaakseen entisen korkeushyppääjä Izumi Sanon (Shun Oguri). Sano lopetti loistokkaan uransa kesken, ja Mizuki tahtoo saada Sanon taas hyppäämään.

 Tyttö naamioituneena pojaksi on käytetty, mutta aina niin herkullinen asetelma. Luvassa siis paljon komediaa, noloja tilanteita ja homovitsejä.
Tuota jälkimmäistä onkin heitetty Hana Kimin sekaan tajuton määrä, kuten vaikka Sanon tapa alkaa pussailla ketä tahansa ihmistä lähellään ollessaan alkoholin alaisena ja Nakatsun (Touma Ikuta) ihastus Mizukiin. Ja kyllä muutama oikeakin homo sarjasta löytyy.

"Homo janai~, homo janai~, homo ja--"
 Niin kuin draaman nimen alaotsikko (Ikemen♂Paradise) meitä jo vihjaakin, on sarja siunattu hottiksilla. Ainakin omasta mielestäni Osaka Gakuenin poitsut ovat todella hyvännäköisiä.

SIIS KATTOKAA NY SHUNIA.
En tiedä johtuuko se vain Shunin killer-lookeista, mutta tykkäsin Shunista jo ennen kun edes näin mitään miekkosen tähdittämiä doramoja/leffoja. Hänen hahmonsa Sano oli ihana; ei mikään tyypillinen agressiivinen kusipää-päähenkilö, vaan söpö jääräpää.
Kova vastus Sanolle oli Nakatsu, joka oli tajuttoman suloinen ja koominen. Jos You're Beautifulin Jeremyn ihastus Go Minamiin oli sinusta suloista, niin Nakatsu vie ihastuksensa Mizukiin aivan uusiin sfääreihin.
Nakatsun näyttelijä Touma Ikuta oli todella taitava ja pieni ihastus syntyi niin häneen kuin muutamaan muuhunkin näyttelijään. 2. asuntolan "johtajan" Nanban näyttelijä Hiro Mizushima oli ainakin yksi niistä, mutta harmikseni herra on keskeyttänyt näyttelemisen kirjailijan uraan ja parisuhteeseensa keskittyäkseen.

Hätkähdyttävän komea Nanba-senpai eli Hiro Mizushima.
 Fanityttö-moodin laukaisi myös Masaki Okada, joka näytteli suloista junttia nimeltä Sekime. Kaikki muistivat Sekimen nimen yleensä aina väärin. Sekime sattui myös olemaan Sanon hyvä ystävä, ja Shun&Masaki parivaljakko lämmitti sydäntä jo nyt, vaikken vielä Uchuu Kyoudaita ole nähnyt.

Hana Kimi on ihana dorama, miten sen nyt voisi hyvin ilmaista... I LOVE THIS DORAMA. Siis oikeasti. En voi edes sanoilla kuvailla miten paljon tykkään tästä. Nauroin juuri pehvani irti ja itkin silmät päästäni viimeistä jaksoa katsoessani.

Rakastan japanilaista huumoria~ Koska olen aiemmin katsonut oikeastaan vain korealaisia draamoja, oli Hana Kimi mukava virkistys. Korealaiset draamat kun tuppaavat olemaan niin hidastempoisia ja huumorissakin olisi toivomisen varaa. Hana Kimi oli viihdyttävä, hauska ja yllättävä. Todellinen positiivinen yllätys!

Poitsuja 2. asuntolasta: fanipoika, kummituspoika ja Sekiguchi- eikun siis Sekime-kun.
 Kiitos Hana Kimin innostuin viimein doramoista. Hana Kimi olikin minulle vasta toinen katsomani dorama, joten vielä on paljon katsottavaa ja opittavaa. Nobuta wo Produce, Zettai Kareshi (aah siinä on Hiro Mizushimaa~<3) ja Yamato Nadeshiko Shichi Henge odottavatkin vuoroaan seuraavaksi. Nyt hyvältä vaikuttavia draamoja ja leffoja puskee ovista ja ikkunoista, enkä tiedä missä välissä ehdin ne kaikki katsoa.

Mutta höpötys ei lopu vielä. Tahdoin katsoa Hana Kimin ja kirjoittaa siitä tällä viikolla alkavan korealaisversion takia. To the Beautiful You näyttää teasereiden perusteella aivan eri sarjalta, mutta niinhän se onkin.

Huomatkaa EXO-jäsenet!
  Minä syvästi epäilen kdraamaversion olevan yhtä hyvä. Hana Kimi on ennen kaikkea komedia-dorama, kun taas kdraama panostaa varmasti enemmän kolmiodraamaan ja tekee siitä vakavemman ja dramaattisemman. Kdraamaversiossa tulee olemaan 16 jaksoa, jotka kaikki ovat n. vartin verran pidempiä kuin doramassa, joten enemmän draamaa ja jännitystä luvassa. Hana Kimi eteni todella nopeasti, mutta uskon kdraamaversion etenevän hitaammin.
To the Beautiful Yousta oikein tekemällä tehdään hittiä, ja sellainen se tuleekin olemaan. Näillä versioilla on viisi vuotta ikäeroa, ja vaikka To the Beautiful You on ehkä esteettisempi kuin edeltäjänsä, ei se tule voittamaan Hana Kimin upeaa tunnelmaa ja huumoria.
Minua kiinnostaa paljon SHINeen Minhon näyttelytaitojen näkeminen, kun moni on niiden poissaoloa harmitellut.

Vaikka tässä omat mielipiteeni kdraamasta kuulostavat kovin negatiivisilta, en sitä kuitenkaan tarkoita, että sarja olisi huono. Odotan sarjan alkua kuin kuuta nousevaa ja ulkokuori on ainakin kunnossa. Trailereiden perusteella sarja vaikuttaa AIVAN UPEALTA (oikeesti!), mutta ei se enää mikään Hana Kimi ole, vaan aivan oma sarjansa.

Okei, tiivistys. Hanazakari no Kimitachi e on TÄYDELLINEN. Ennen en ollut niinkään kiinnostunut japanilaisista tv-sarjoista, mutta Hana Kimi sai pääni kääntymään.



//BTW, olen huomannut että blogini on kovaa vauhtia muuttumassa puhtaasti aasialaisia draamoja ja kpoppia käsitteleväksi blogiksi, mutta yritän heittää väliin vähän animea ja mangaakin. Joskus. Koulu ikävä kyllä alkoi tänään ja se tulee hidastamaan kirjoittelua.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

ただいま----!!

Nyt on ripari kärsitty - no ei oikeesti, oli siellä ihan kivaa ;D Sain jopa ehkä pari uutta kaveria^^

Mutta niistä levyistä! Tilaamani levyt tulikin ihanasti vasta maanantaina, joten sain ne vasta nyt. Nämä kaksi siis tulivat paketissa:



Eli Super Juniorin Sexy, Free & Single (B-versio) ja Cross Genen TIMELESS : BEGINS. Voi kun ne on nättejä. Ja mikä säkä; Sujun levyn mukana tuli ryhmäkuva-kortti!


Cross Genen levy onkin vähän mielenkiintoisempi tapaus.


Ihme boxi. Nuo kaksi "kaksipuoleista julistetta" ovat aika turhia, mutta hienoja kuvia kyllä. Yongseokin kortti tuli. JA SILLÄ ON AIVAN TAJUTTOMAN SÖPÖT PUPUN KORVAT.

Okei. Sitten muuta.
Vain viikko Siliksellä ja nyt olen aivan ulapalla. Hyvänä uutisena Sujulta ehdittiin jo ilmoittaa Sexy, Free & Singlen tuleva C-versio, eli uusi MV kans on tulossa. Biisi kantaa nimeä "SPY" ja aika erikoinen on teaseri.



Niin täh. Ihme James Bond -meininki ja badass koreografia -- OKEI.

Ja sitten se huono uutinen. U-KISSIN AJ LÄHTEE VIIDEKSI KUUKAUDEKSI JENKKEIHIN OPISKELEMAAN. Ei voi olla tottaaaaah. AJ~ nouuu~ Toivottavasti AJ pärjäilee siellä. Jaeseop on toki todella fiksi mies ja ansaitsee kunnon opiskelupaikan, mutta mulla tulee sitä ikävä <3 Varsinkin kun U-KISS tekee kuulemma taas "comebackin" syyskuussa. Ei herranjumala, mitä NH Media oikein ajattelee? U-KISS on julkaissu tänä vuonna jo kaksi koreankielistä EPtä, japaninkielisen studioalbumin ja sinkun, ja vieläkin vaan lisää julkaisuja satelee. U-KISS on ollu todella ahkera ja mä rakastan niitä, mutta ne tarttee lepoo. AJ säästyy siltä rumbalta, mutta aika ikävää kun herraa ei sitten comebackissa nähdä. AJ osallistuu seuraavan kerran U-KISSin toimintaan vasta vuonna 2013 :'(

Laitetaan loppuun vähän jotain piristävämpää. Tässäpä teille Younhaa: