sunnuntai 25. marraskuuta 2012

잘자요 굿나잇

No niin, kotiutuminen Lontoosta on suoritettu. Ah, mutta on Suomessakin kivaa. Täällä on normaalit pöntöt ja ovet avautuvat oikein päin.

Tässäpä vähän kuvia ostoksistani:


Tämmöinen eeppinen t-paita löytyi ekana päivänä aivan ex tempore halpojen vaatteiden Mekasta, Primarkista. Eihän se maksanut kuin 8-9 £ (eli ehkä noin 10~11 €). Kaiken lisäksi paita ei ihme ja kumma ole piraattituote!


T-paita -linja jatkuu Tiger&Bunny -paitojen muodossa. Lähdin Lontooseen Bleach-t-paitojen toivossa, mutta löysinkin Taibania! No, mikäs siinä, taidankin tykätä Taibanista Bleachia enemmän. Taibani -paidat taisivat olleenkin jo aika kauan myynnissä, sillä kovin montaa mallia ei ollut. Onneksi sain sentään hankittua itselleni nämä kaksi~ Ostettu siis UNIQLO'sta.


Urban Outfitters -vaateliikkeestä löysin tälläisen kirjan. Nimensä mukaan kirja sisältää jos minkä moista solvausta ja kirosanaa aina hepreasta suomeksi. Perkeleelle ja vitullekin on omistettu omat sivunsa, ja esimerkiksi Fuck this! on käännetty onnistuneesti Vittu voi!'ksi. Mutta kaikista hienoin fraasi oli kyllä Fuck your mother! suomeksi: Vittu teidän äiti!


Petyin suuresti, kun Antique tai Confessions -leffoja ei löytynyt mistään HMV:stä, mutta Adrenaline Rushin (alkpr. nimi Quick) onneksi löysin! Sain vihdoinkin hankittua myös Sengoku BASARA:n 2. kauden ja Blue Exorcistin ekan kauden dvd:t. Ne on hankittu liikkeestä nimeltä Forbidden Planet.


HoHo's Kpop Shopista, eli Seoul Bakeryn alakerran kpopmyymälästä tarttui mukaan B1A4:n IGNITION (Special Edition) ja kaverille synttärilahjaksi Sujun Sexy, Free & Singlen repackage SPY. Näin jälkeen ajatellen olisi pitänyt ostaa joku toinenkin levy, mutta tyhmä kun olen niin en ostanut. Tämä oma levyni maksoi 25 £ ja SPY 15 £, eli ihan mukavan hintaisia olivat.

Näiden lisäksi ostin parit korut (viikset omfg) ja paidat ja karkkia. Kuinka moni muistaa vanhat kunnon Skittlesit? Ah, niitä täytyy ostaa joka Lontoon reissulla.

En saanut otettua Harry Potter -studiolta ollenkaan hyvää kuvaa kämäisellä digikamerallani, mutta ostimpa ainakin oheistuotemyymälästä Sulklaasammakon ja maistoin Joka Maun Rakeita :D London Eye'n kyydissäkin kävimme. Menisin heti uudestaan, jos voisin~

Lopuksi uusi suosikkibiisini B1A4:lta! Jos ette ole vielä kuunnelleet/katsoneet: tehkää se nyt.

perjantai 16. marraskuuta 2012

London Bridge is Falling Down, Falling Down...

Tänään (tai no oikeasti lauantain puolella) lähtö! Kyseessä on siis mulle jo kolmas kerta Lontoossa, joten paikkahan on yhtä tuttu kuin Tylypahka. Tai sitten ei. Tylypahkaa ja Lontoota kylläkin yhdistää se, ettei kumpaankaan kyllästy ikinä.


Ensin vähän taustatietoja: olen Lontoossa neljä päivää (ouuhh yeah kaksi pävää vapaata koulusta). Matkaseuraa kaksoissisko, isosisko ja lankomies. Tällä kertaa oikein hotellissa, vaikkei aikaisemmissa hostelleissa mitään vikaa ole ollut. Reissu on rippilahja isosiskolta.

Aikaisemmille kahdelle reissulle on riittänyt ihan tarpeeksi kokemuksia, kuten vaikka ekalla reissulla ihan itse Johnny Deppin näkeminen livenä, nimmarin saaminen ja jopa herran kätteleminen. Vannoutuneena Pirates of the Caribbean -fanityttönä aika DAEBAK kokemus.

Melkein kaikki pakolliset nähtävyydet on jo nähty, joten Big Benin tölläilyyn ei uhrata aikaa.

Joitain suunnitelmia:
Westfield (valmistuessaan Euroopan suurin ostoskeskus, tuttu paikka jo) ja sieltä löytyvät mm.:
    - HMV (aaahh paljon leffoja ja animeaahh)
    - UNIQLO
      - Japanin H&M:änäkin pidetty menestyvä vaateliike, jonka valikoimassa on myös kuuluisien animesarjojen t-paitoja (tällä kertaa sarja näyttäisi olevan Bleach (。・`ω´・。)) Viime reissulta omistuksessa on kolme ihanaa, upealaatuista One Piece -t-paitaa, jotka ovat miljoonan pesun jälkeenkin kuin uusia.
Kierros The London Eye'lla (riippuu säästä, jos kovin pilvistä niin sitten jätetään väliin)
   - Ainoa tälläinen 'kliseinen nähtävys'. Sitten onkin jo kaikki nähty!
HoHo's Kpop Shop
    - Pääasiassa korealainen ravintola/kahvila, jonka yhteydessä on kpoppia myyvä liike. Auki vain sunnuntaisin. Muutamia kpoppareitakin on siellä vieraillut, kuten Sujun Siwon, SHINee ja 2NE1. En ole ennen käynyt.
♢ Ja kirsikkana kakun päällä: kierros Warner Bros.'in Harry Potter -studiolla!
   - Saa nähdä millainen paikka tuo nyt on, toivottavasti en pety :D

Mahdollisista ostoksista ja kokemuksista siis joskus mahdollisesti jotain postausta tulevaisuudessa. Voisin yrittää seuraavaksi viikonlopuksi jotain väsätä. See u next week~

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Leffoja Aasiasta, osa 3/4: lots of laughs

Komedia-genren leffoja pitikin katsoa muutama tätä postausta varten, ja hyvä että katsoinkin! Kaksi oikein kivaa leffaa tulikin nähtyä :)

Attack on the Pin-Up Boys (Kkotminam yeonswae tereo sageon/2007/Korea)


Nojoo tää oli arvattavissa. Kun mietitään komedialeffoja, tietysti tämä tulee ekana mieleen. Tosi moni lienee tämän jo nähnyt, mutta jos tämä vielä puuttuu katsottujen leffojen listalta, niin korjaa tilanne heti! Tottakai elfien on tämä melkein pakko katsoa joskus, mutta vaikkei Suju kuuluisikaan ihan suosikkibändeihin, kannattaa tämä tsekata. Itselleni Suju on se ihan #1 bändi, joten puolueellisuutta on huomattavissa.

Lyhyesti sanottuna leffan juonena on se, että kuuluisuuden vuoksi tekee lähes mitä vain. Kun suosituimpien poikien kimppuun hyökätään, alkaa nuorison keskuudessa kilpailu sitä, kenet tämä mystinen hyökkääjä valitsee seuraavaksi kohteekseen. Eikä kilpailua suinkaan estä edes hyökkääjän perin inhottava hyökkäystapa; nimittäin - kröhöm, kirjainmellisesti uhrin heittäminen pussillisella ei-niin-kivaa tavaraa, nimittäin KAKKAA.

Seuraavan uhrin arvellaan olevan Neulparanin lukiosta, ja kolmen suosituimman pojan välille nousee vakava kilpailu. Ne pojat ovat flirttaileva tanssitiimin johtaja Heechul, oppilaskunnan hallituksen pelottava puheenjohtaja Siwon ja judokerhon voimakas kapteeni Kangin. Katsojat seuraavat tapahtumia lähinnä bloggaaja Kibumin näkökulmasta, joka tutkii tapausta itsenäisesti. Kibumin kaveri Donghae on myös tiiviisti mukana kuvioissa. Kaikilla Sujun jäsenillä on roolinsa elokuvassa, lukuunottamatta Kyuhyunia, joka tuolloin oli vielä toipilaana kolarinsa jäljiltä (Leeteuk teki lähinnä pienen cameon leffan lopussa).

Elokuva on hienosti tehty, kuvaus oli mielenkiintoinen ja erikoisefektit hulvattomia. Elokuva sai ilmestymisaikanaan paljon kehuja juoni- eikä tähtivetoisuudestaan. Ja kaikki Sujusta näyttelivät loistavasti. Esimerkiksi Sungmin koulun söpönä prinssinä oli aivan ylisopiva (ja siksi ehkä se luonnistuikin niin hyvin). Mutta ehkä parhaan suorituksen teki Ryeowook Siwonin tottelevaisena nörttiapurina.

 Minusta elokuva on tajuttoman hyvä ja hauska, mutta puolet ehkä siitä johtuukin silti tutuista naamoista. En voinut lopettaa fanittamasta Eunhyukia, vaikka Hyukkiella olikin vain pienehkö rooli. Mutta ei-elfit voivat vapaasti myös kokeilla ;)

Baby & Me (Agiwa na/2008/Korea)


Huonokäytöksisen ja lapsellisen 18-vuotiaan Jun-sun (Jang Geuk-suk) vanhempien pinna katkeaa ja he jättävät poikansa omaan nojaansa muutamaksi päiväksi oppimaan olemaan ihmisiksi. Kun he itse viettävät vapaata elämää julkisessa kylpylässä, löytää Jun-su kauppakärryistään vauvan ja kirjeen, jossa häntä pyydetään huolehtimaan pienestä pojastaan.
Ensimmäiseksi Jun-su yrittää hädissään ja hämillään selvittää pojan mahdollisen äidin (monien ehdokkaiden joukosta), mutta lopulta joutuu huolehtimaan vauvasta luokkatoverinsa Byulin (Song Ha-yoon) avustuksella.

Ennen kaikkea leffa on puhdasta komediaa. Pientä romanssinpoikastakin kyllä nähdään. Baby & Me on oikein kiva komedialeffa, pitäisi katsoa enemmänkin aasialaista komediaa, kun se uppoaa muhun muutenkin kuin veitsi voihin.

Mutta koska Jang Geun-suk jakaa niin paljon eri mielipiteitä, niin jakaa myös kyseinen leffa. Minusta JGS on kiva näyttelijä, mutta jotkut eivät vain voi sietää herrasta silmissään. En edelleenkään osaa sanoa, onko JGS oikeasti hyvä näyttelijä vai tykkäänkö tyypistä vain naamansa takia, mutta ainakin hyvännäköisistä korealaisista pitävälle voi tätä leffaa suositella! ;) Ei vaiskaan, tälläiset leffat oikeasti piristää päivää~

Antique (Seoyanggol dongyanggwajajeom aentikeu/2008/Korea)


Ah, Antique. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kuka voisi vastustaa komeita korealaisia leipomassa kakkuja homovibojen kera?

Jin-hyuk (Joo Ji-hoon) perustaa kakkukahvilan nimeltä Antique, ja tottakai hän tarvitsee itselleen leipurin. Työhaastatteluun ei saavu kuka tahansa perämettien jonne vaan Jin-hyukiin kouluaikoina ihastunut Sun-woo (Kim Jae-wook). "Pirullisen charmin omaava homo" pääsee kuin pääseekin Jin-hyukin kahvilaan, samalla kummastellen Jin-hyukin kakkufobiaa. Konditoria pyörii ihan hyvin kahden miehen voimin, mutta pian mukaan liittyvät kakkuja rakastava ex-nyrkkeilijä Ki-bum (Yoo Ah-in) ja Jin-hyukin surkuhupaisa tohelo henkivartija Soo-young (Choi Ji-ho). Mutta miksi ihmeessä Jin-hyuk perusti kakkukahvilan, kun hän ei itse pysty syömään enää palastakaan kakkua?

Okei, myönnetään, tuo ylempänä mainittu syy on ehkä suurin syy, miksi tykkään tästä leffasta niin paljon. Mutta se ei silti ole ainoa syy! Antiquehan on aivan ällistyttävän kaunis leffa kuvauksellisesti ja myös tarinaltaan. Leffan ajoittaiset animaatiot toivat mieleen tuon Suju-leffan, mutta oikeasti jännää ja koskettavaa draamaakin oli. Oikeastaan, Antique ei sovi oikein kunnolla komedia-genreenkään, koska välillä siinä on aika raskasteemaistakin sisältöä. Mutta toisin sanoen leffalla on siis feng-shuit kunnossa; huumori on ihan kivaa, mutta draama on YEAH. Jotta leffasta tulisi vielä hieman ristiriitaisempi, heitetään mukaan myös parit biisit. Mutta ei huolta, Antique ei silti todellakaan ole musikaali :D

Jos ette ole vielä katsoneet tätä, NIIN KATSOKAA. Oikeasti, tämä on yks mun lempileffoista ikinä. Ja voitte vain uskoa miten pompin kattoon kun löysin tämän HMV:n nettikaupasta<3 Antiquen brittiversion pitäis tulla myyntiin 12.11., joten hyvällä säkällä mä voin ostaa sen kun menen taas Lontooseen (kolmannen kerran :3) ensi viikolla!

Runway Cop (Chahyeongsa/2012/Korea)

Tunnetaan myös nimellä "Detective Cha".

Kun huippumalli Kim Sun-hon (Lee Soo-hyuk) huhutaan omistavan huumeita, alkavat poliisit tutkimaan asiaa. Kunnollista tutkintaa varten tarvitaan kuitenkin peiteoperaatiota catwalkkien ja muodin maailmaan. Ihmeen kaupalla ylipainoinen ja muutenkin rupsahtanut (mutta yli 180-senttinen) etsivä Cha Chul-soo (Kang Ji-hwan) valitaan peiterooliin, ja Chul-soon kohtalo on kärsiä kahden viikon tiukka laihdutusohjelma yhdessä entisen luokkatoverinsa, muotisuunnittelija Ko Young-jaen (Sung Yu-ri) kanssa. Chul-soo onnistuu kuin onnistuukin laihduttamaan 20 kiloa päästäkseen mallinmittoihin, mutta ennen catwalkkia matkaan tulee mutka jos toinenkin.

 Runway Cop on todella hauska elokuva, mikäli korealainen huumori vain puree. Koko leffan ajan melkein kaikki huumori revitään tietenkin Chul-soosta, ja voinkin sanoa Kang Ji-hwanin onnistuneen suorituksessaan. Kangin piti myös lihottaa itseään rooliaan varten, ja tämä on ensimmäinen kerta kun tälläiseen olen korealaisissa leffoissa törmännyt (eihän tuollainen ole siis mitenkään harvinaista länsimaissa, mutta mainitsinpahan vain ;D)
Hypetin jo ennen leffan katsomista Lee Soo-hyukia ja Kim Young-kwangia, enkä kyllä kaksikon suorituksiin pettynytkään.

A Boy and His Samurai (Chonmage purin/2010/Japani)


Kijima Yasube (Nishikido Ryou), Edo-kauden samurai päätyy sattumalta nykypäivän Tokioon. Hän kohtaa siellä yksinhuoltajaäiti Yusa Hirokon (Tomosaka Rie) ja tämän pojan Tomoyan (Suzuki Fuku), joiden arki muuttuu miehen kohtaamisesta täysin. Yasube majailee Yusan perheen luona, mutta mitä seuraakaan siitä, kun nutturapäinen samurai innostuu vanukkaan innoittamana leipomaan?

 Koska en millään meinannut löytää japanilaisesta tuotannosta mitään kiinnostavaa (kunnollista) komediaa, päätin lisätä myös tämän, vaikka sen komediapuoli rajoituukin suurin piirtein leffan alkupuolelle. Katsoin tämän kuitenkin niin väsyneessä tilassa ja keskellä yötä, että nauroin lähes koko alun ajan. Syy taisi olla Ryoun kalju päälaki.

Voin sanoa pitäväni tästä leffasta paljon. Siitä tuli mieleen tosi paljon Usagi Drop'in leffasovitus, ja koska pidin siitäkin, A Boy and His Samurai jatkoi kyllä hyvää linjaa näkemissäni perheleffoissa. Japanilaiset leffat on parhaimmillaan juuri tälläisinä symppiksinä leffoina.

Viimeisen partin aihepiiriä en ole vielä päättänyt. Luultavasti se on (yliluonnollisesta/fantasia) toiminnasta tai jostain sinne päin :D Ensi viikolla yritän vielä postata jonkin pienen jutun meidän Lontoon suunnitelmista, ja sitten reissun jälkeen on pidempää raporttia luvassa!

Tässäpä vielä lopuksi uunituore ja suloinen sinkkubiisi mun ihanalta Inpiniteu-biakselta, Sunggyulta! ;A;

lauantai 3. marraskuuta 2012

Hurray for Idols

Eipä mitään sen ihmeempää sanottavaa, kuin vain että tämmöisen söpöisen biisin löysin :D Ensin kun näin teaserin olin ihan että mitäs hattivattia D8 mutta nyt olen jäänyt tähän koukkuun~


TimeZ on tekee sääntöön poikkeuksen, ja alkoikin laulamaan kpoppia kiinaksi. En tiedä, tuleeko TimeZ laulamaan aina vain kiinaksi, mutta minä ainakin tykkään. Siis täähän on tosi siistiä: kiinaksi laulava kpop-bändi!
Tälläiset korealais-kiinalaiset poikabändit ovat alkaneet näköjään olla jo trendi, mutta ennen en ole törmännyt kpopbändiin, jossa olisi enemmän kiinalaisjäseniä kuin korealaisia. Ja puhumattakaan siitä, että laulamiskieli on kiina.

Olen alkanut tykkäämään kiinan kielestä tosi paljon. Se varmaan onkin yksi suurimmista syistä, miksi tämä biisi kolahti niin hyvin. Ja toi koreografia on ylisöpö. Toivottavasti TimeZ kerää suosiota, mielelläni minä toisenkin biisin kuuntelisin x)

Ja kattokaa myös TimeZin coveri Gangnam Stylesta! :D On meinaan aivan mahtava!