sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

이웃집 꽃미남

 Teksti sisältää spoilereita!
Ah, tvN:n draamat eivät koskaan petä! Tuolla samaisella kanavallahan on siis näytetty muun muassa ehdottomiin lemppareihini kuuluvat viimevuotiset Shut Up! Flower Boy Band ja Reply 1997. Ensinmainittu SUFFB:han on osa kanavan "Oh! Boy" -projektia, eli siis nättien poikien tähdittämien draamojen sarjaa, jotka on nimenomaan tähdätty nuorille katsojille. Draamat eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa tarinallisesti tai millään muullakaan tavalla, lukuunottamatta tietenkään kukkaispoika-teemaa. SUFFB:n edeltäjä on Flower Boy Ramyun Shop, jota minä en vielä ole kyllä ehtinyt katsomaan. Mutta syy, miksi minä näistä näittipoikasarjoista puhun on se, että tämän vuoden draama osoitautui myös aivan mahtavaksi! Kolmas, eli viimeisin draama on siis mikäs muukaan kuin...

Flower Boy Next Door


Ensimmäinen Oh! Boy -draama kertoo nimensä mukaan näteistä pojista myymässä raamenia, toinen näteistä pojista bändipuuhissa ja viimeisin näteistä pojista naapuriasunnoissa. Kyllä minulle ainakin kelpaisi, että seinän takana asuisi sellaisia komistuksia!
Watanabe, Jin-rak, Dok-mi, Enrique ja Dong-hoon.
Flower Boy Next Door kertoo Go Dok-mista (Park Shin-hye), joka on omaan asuntoonsa eristäytynyt kirjailijan urasta haaveileva freelancer-editori. Dok-mi ei tule hyvin toimeen toisten ihmisten kanssa, eikä siksi käy ulkona kovinkaan usein. Dok-mi on myös täysin tietämätön siitä, että seinänaapurinsa on ihastunut korviaan myöten häneen.

Naapuri Oh Jin-rak (Kim Ji-hoon) ei kuitenkaan ehdi kertomaan tunteistaan Dok-mille ennen Enrique Geumin (Yoon Si-yoon) saapumista (Eihän Jin-rak olekaan ollut ihastunut Dok-miin kuin vasta pari vuotta...) Enrique on Espanjassa kasvanut pelisuunnittelija, mutta Seouliin hän palasi saadakseen serkkunsa ja ensirakkautensa yhteen. Enriquen serkku sattuukin olemaan Dok-min ensirakkaus, jonka asunto on suoraan vastapäätä Dok-min omaa asuntoa, ja kummastakin kämpästä on virheetön näkymä toiseen. Enrique ja Dok-mi tapaavat ei-niin-imartelevalla tavalla, kun Dok-mi jää kiinni tähyillessään kiikareilla vastakkaiseen asuntoon. Enrique ei päästä Dok-mia helpolla, vaan seuraa häntä joka paikkaan ja lopulta heidän välilleen syntyy jonkinlainen ystävyys. Naapuri Jin-rak ei sulattele Enriquen äkkinäistä ilmestymistä helposti ja on katkera näiden kahden ystävyydestä, ja taisto Dok-mista saa alkunsa. Hetken ehdin jopa ajatella, että tämä draama voisi yllättää, mutta kai sen olisi pitänyt alunperin olla selvää, että sellaista ei korealaisissa draamoissa tapahdu.
Ehkä koko draaman paras kohtaus!

 Jaa-a, mahtaakohan FBND olla suuri juoni saamaan syrjäytyviä nuoria innostumaan taas ympärillään avautuvasta maailmasta? Draamassa Enrique ja Jin-rak yrittävät saada Dok-mia ulos asunnostaan, kohtaamaan ihmisiä ja toteuttamaan unelmaansa. FBND:ssa on kyllä muutakin mielenkiintoista, kuten Enriquen fanaattisien nörtti-tukijoiden ja myös anti-fanien tekoset, Jin-rakin salattu menneisyys ja plagiointisyytökset, Dok-minin traumaattiset lukioajat, Jin-rakin ja Dong-hoonin webtoonin edistyminen ja sympaattisen Watanaben sympaattinen kokkikerho.

Enriquen ja Jin-rakin lisäksi näitä naapurin kukkaispoikia ovat Jin-rakin avustaja ja kämppis Oh Dong-hoon (Go Kyung-pyo) ja kerrostalon uusi asukas, japanilainen, ruoanlaitosta innostunut Watanabe Ryuu (Mizuta Kouki). Muita olennaisia hahmoja ovat Dok-min entinen paras ystävä Cha Do-hwi (Park Soo-jin) ja Jin-rakin ja Dong-hoonin pomo, Kim Seul-gi (Kim Seul-gi). Kaikki näyttelijävät olivat l-o-i-s-t-a-v-i-a, mutta parhaiten mieleeni jäivät minulle uudet tuttavuudet Go Kyung-pyo ja Kim Seul-gi, jotka olivat mahtavia, ja kaiken lisäksi he ovat yksi söpöimmistä draamapareista ikinä! ↴

FBND on ennen kaikkea hyvin hauska draama, yksi hauskimmista katsomistani. Rakastan tvN:n draamoille yleiseksi tullutta kuvaustyyliä, joka on ihana värikäs ja elokuvamainen. Monet draaman dialogeista olivat todella hauskasti kirjoitettuja ja nautin draaman katsomisesta todella paljon, mutta käsikirjoitus ontui ehkä hieman. Draaman loppu herätti minusta myös hyvin mielenkiintoisia reaktioita, kun useat pitivät sitä liian onnellisena. Anteeksi, mutta mitä kettua? Eikö yleinen 'valituksen' aihe ole se, kun kaikissa draamoissa on aina surullinen loppu? Tässä olisi nyt sitä harvinaista onnellista loppua tarjolla, ettäs kehtaavat valittaa! Draama kieltämättä oli parempi alussa (niin kuin on yleensä aina), mutta eivät viimeiset jaksot mitenkään huonoja olleet.

Flower Boy Next Door ei ehkä ole kaikista luovin käsikirjoitukseltaan, mutta siinä on paljon hauskoja hahmoja ja tapahtumia, ja se on todella söpö. Kannattaa ehdottomasti katsoa, minä ainakin nautin siitä suunnattomasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti