sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

나는 지쳐가 나 혼자서만 꿈을 꾸고 있나봐

 Heippa hei, nyt on taas vuorossa katsastus kuluneen kuukauden uusiin julkaisuihin C: Pitemmittä puheitta, siirrytään suoraan asiaan.

 MBLAQ ei koskaan ole iskenyt minuun kummemmin, mutta 4. päivänä julkaistun Sexy Beat -EP:n Smoky Girl osoittautui ihan hyväksi kappaleeksi, joskin lämpesin sille aika hitaasti.

 Nyt kun olen katsonut Nail Shop Parisin, on outoa nähdä Thunder laulamassa. Varsinkin, kun enhän minä ole MBLAQ:ta koskaan pahemmin fanittanut. Mutta joo, musiikkivideo on ihan kiva, mutta taas - miksi joku random länsimaalainen nainen? -___-

 Universal Music Korean uusi viisihenkinen poikaryhmä Boys Republic (소년공화국, sonyeon gonghwaguk) julkasi 전화해 집에 -nimisen debyyttimusiikkivideonsa 4. päivänä ja singlen 5. päivänä.
  전화해 집에 eli jeonhwahae jibe kääntyisi suomeksi kyllä 'soita kotiin', mutta englannin kieliseksi nimekseen biisi on saanut 'Party Rock', joka kyllä hyvin kuvaa kappaleen tyyliä. Boys Republicissa on kyllä ainesta, mutta autotunea olisi tässä kappaleessa voinut olla hieeeman vähemmän. Mutta musiikkivideo on todella kiva ja värikäs^^

 Super Junior-M:stä tutuksi tullut Henry aloitti viimein ansaitun soolo-uransa, kun hänen debyyttiminialbuminsa Trap julkaistiin 7. kesäkuuta. Henry on SM Entertainmentin ensimmäinen miessoololaulaja kolmeentoista vuoteen. Ja minialbumin title track on siis Trap, ja siinä Henryn rinnalla mukana fiittaavat kollegat Kyuhyun ja Taemin - varsinainen maknae-trio XD

 Mä itse pidän tosi paljon tästä Henryn biisistä. Sen sanat ovat niin kivat, ja Trapin mukana on helppo laulaa. Tykkään sen pelkistetystä rytmistä. Trapista ja eritoten koko minialbumista käy hyvin ilmi, kuinka moniosaaja Henry on - Henry osaa laulaa, räpätä, tanssia ja soittaa pianoa - unohtamatta tietenkään laulukieli koreaa, jota Henry osaa sujuvasti äidinkielensä englannin ja mandariinikiinan lisäksi. Henry osaa pianon lisäksi soittaa myös viulua ja kitaraa, tanssia useita eri tanssityylejä ja beatboxata, jne, jne.
 Trapin lisäksi tykkään tosi paljon minilevyn kaikista biiseistä, mutta 1-4-3 (I Love You) on se, joka jäi parhaiten mieleen.

 LEDApple julkaisi minilevynsä Bad Boys (배드 보이즈) title trackin musiikkivideon 16. päivänä ja itse albumin seuraavana päivänä. Ikävä kyllä tämän minulle rakkaan bändin comeback jätti minut aivan kylmäksi. Mukana featuroimassa Kang Ye-bin.

 Yhyy, oikein inhottaa, kun tämä comeback ei iskenyt muhun. Minä olen yleensä aina se, joka on aina innostunut erilaisista comebackeista, mistä muut eivät tunnu ainakaan aluksi pitävän. Mutta tällä kertaa kävi toisin. Bad Boys - niin kappale kuin koko minialbumikin - oli pettymys. Minusta LEDApplen paras kappale on edelleen 어쩌다 마주친, ja tykkäisin, jos LEDApple tekisi taas sen tyylistä musiikkia. Run to You ja 바람아 불어라 olivat vielä todella hyviä kappaleita, mutta tämä. .__. Nooh, toivotaan, että seuraava comeback iskisi paremmin.

 Roy Kim julkaisi debyyttiminialbuminsa Love Love Love 24. päivänä. Huhtikuussa maistiaisena tulevasta julkaistu 봄봄봄 oli ylisöpö, ja samoilla linjoilla jatkaa myös Love Love Love.

 Roy Kimin minialbumi ei todellakaan ollut pettymys. Roy erottuu todellakin edukseen muista K-pop artisteita ja ryhmistä jo country ja folk -musiikkityylillään, mutta mikä todella saa Royn erottumaan massasta ja tekee kunniaa tälle rookie-laulajalle, on se, että jokainen Love Love Love -levyn yhdeksästä raidasta on hänen itse kirjoittamiansa ja säveltämiänsä. Roy ehti kohdata skandaalinpoikasen jos toisenkin Bom Bom Bomin jälkeen, mutta nuoren miehen kasvavaa suosiota ei sitten estä mikään.

 Koreassa on yleistä, että idolit jossain vaiheessa uraansa kokeilevat näyttelemistä ja näyttelijät laulamista. Näin teki myös rakastettu näyttelijä Lee Min-ho julkaistessaan seitsenraitaisen My Everything -nimisen minialbumin 24. päivänä.

 Mikä tekee tästä kuitenkin aivan erilaisen kokeilun, on se, ettei Lee Min-ho tehnyt sitä rahan tai kuuluisuuden takia - kumpaakin hänellä on varmaan jo ihan tarpeeksi - hän teki sen faneilleen Minozeille. Kaikki Lee Min-hon fanit tietävät sen, ja itse herrakin on näin sanonut, ettei hän ole kummoinen laulaja eikä haaveile laulajan urasta. Tämä on siis vilpittömintä rakkautta, mitä näyttelijä voi faneilleen antaa. Itse neljä Lee Min-hon draamaa katsoneena, nähdessäni Min-hon tuossa Love Motionin musiikkivideossa lavalla noissa vaatteissa, en voinut kuin hymyillä. Taisin rakastua ♥
P.S. Lee Min-hon faneille tulossa pian jotain kivaa ;)

 B.A.P on tekemässä taas comebackkia, ja oikein suurta sellaista. B.A.P ei aio tyytyä vain yhteen tai kahteen musiikkivideoon, vaan he julkaisevat yhteensä kolme mv'tä! Vau! Ensimmäinen julkaistiin alkupalana jo 27. päivä, mutta seuraavien julkaisusta ei vielä ole tietoa. B.A.P on ehtinyt yllättää tässä vähän yli vuoden varrella jo useilla erilaisilla tyyleillä, joten en olisi uskonut ryhmän pääsevän yllättämään vieläkin. B.A.P esittelee taas uusia puoliaan musiikkivideolla Coffee Shop.

 Voi luoja, sanon minä. Coffee Shop on biisinä ihanan rauhallinen, ja sen mv on todella kaunis. Puhumattakaan siitä kuinka komeilta jokainen B.A.P:in jäsen siinä näyttää. *A* Ugh, Himchan ♥ Ja Zelo sai oikein lauluosuuden, kuinka ihanaa C: Tämä on kuin tyyntä myrskyn edellä, sieltä on tulossa varmaan taas kyllä jotain oikein räjähtävää, olen siitä varma. En jaksa odottaa!

 No niin, siinä olivat minua eniten hätkähdyttäneet ilmiöt tältä kuukaudelta. Seuraavan kerran sitten taas heinäkuussa. C:

torstai 13. kesäkuuta 2013

Kpopin piilotetut tähdet, osa 12: A-peace

 Apua, tämän kirjoittamisessa menikin kauan D: Mutta siis, tällä kertaa vuorossa rosen toivoma esittely A-peacesta! En tiennyt ryhmästä oikein mitään ennen kuin tätä varten siihen aloin tutustumaan, mutta siinä hoituikin sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

A-peace (エーピース / 에이피스)

klikkaa suuremmaksi tiirailleksesi pärstöjä paremmin *A*
A-peace (tai Apeace tai A Peace tai miten tuon nimen nyt haluaakin tyylitellä) on Golden Goose Entertainmentin 21-jäseninen poikaryhmä. Kyllä, näet ihan oikein, jäseniä on kuin onkin 21. Aivan julmettu määrä. Se tekeekin A-peacesta koko maailman suurimman poikaryhmän ja sen takia ryhmän vitsaillaan olevan kuin japanilaisen tyttöryhmä AKB48:n miesversio. Ryhmä on kokenut matkan varrella niin nimimuutoksen kuin muutoksia kokoonpanossakin. Nykyisen kokoonpanon pitäisi luultavasti näyttää juurikin tuollaiselta, kuin kuvassa ylempänä. Ennen ryhmä tunnettiin nimellä Double B 21 (더블 비 투원) tai vain Double B. Alkeinen versio A-peacesta näki valon jo vuonna 2010. Faniklubin nimi on Hana-One.

 Kaikki A-peacen jäsenistä ovat korealaisia, mutta A-peace on keskittynyt oikeastaan enemmän Japanin markkinoille. A-peace kuitenkin debytoi Koreassa. Osa lukemastani jutuista sotii vähän tätä faktaa vastaan, mutta näin olen asian ymmärtänyt XD Korjatkaa, jos puhun jotain ihan potaskaa :--D A-peacelta löytyy kyllä kumpiakin japaniksi ja koreaksi laulettuja kappaleita, mutta ymmärtääkseni tarkoitus oli niittää suosiota Japanin maalla, ja siinä A-peace onkin jo onnistunut.
 Kaikki jäsenet ovat Kim Kyung-wookin - herrasen, joka on tehnyt töitä legendaarisien poikaryhmien kuten H.O.T, Shinhwa ja TVXQ kanssa - valitsemia. Apeace jaetaan kolmeen alaryhmään, joiden nimet ovat Lapis, Jade ja Onyx. Jokaisessa alaryhmässä on siis seitsemän jäsentä. Ja näillä alaryhmillä on siis omat levynsä ja versionsa ryhmän kappaleista.
Ai niin, ja jäsenten keskimääräinen pituus on huikeat 185 cm o__o tai niin ainakin heidän levy-yhtiönsä mainostaa... Jäsenten profiilien perusteella kukaan ei olisi alle 180 cm ja kaksi pisintä ovat 190 cm.
Lapis-ryhmässä ovat  Kim Seung-hyung, Heo Chang-woo, Min Jin-hong (joka näyttäisi olevan ryhmän keulakuva), Kim Jin-woo (joka näyttää musta ihan nuorelta So Ji-subilta lol XD), Kim Wan-chul, Jee Hyun-sug ja Mun Byeong-hun (OMFG kuka nää on oikein romanisoinu...)
Jadessa ovat Yoo Dong-ho (koko porukan vanhin jäsen eli A-peacen liideri), Oh Se-hyeon, Kim Seung-hwan, Jeong Young-uk, Choi Young-won, Kim Won-sik ja Park Jae-won.
Ja Onyxissa ovat siis Jeong Ho-young, Lee Tae-woo, Song Seung-hyuk, Hong Sung-ho, Lee Myung-eun, Hwang Du-hwan ja Ha Geon-hee.

 A-peace debytoi Double B:nä S.O.S-nimisellä kappaleella. S.O.S:lla ei ole kunnollista musiikkivideota, vaan jokin ihmeen Making Film, mutta tämä live on ainakin aika hienon näköinen, jos ei vain välitetä videon laadusta XD

 Ooooooh mä niin tykkään tästä biisistä! Ja varsinkin tuosta kertosäkeen tanssista :D  On tuo 21 poikaa lavalla aika näyttävä näky. Me gusta noiden nahkatakit 8----)

Vuotta myöhemmin Double B:n kokoonpano muuttui hieman ja siitä syntyi A-peace. Nykyisellä nimellään A-peace debytoi kappaleella LOVER BOY ja samalla julkaisi ensimmäisen minialbumin We are the One.

 LOVER BOY on ihan kiva kappale. Pojat ei kyllä yhtään pääse esittelemään ääniään, kun ne on raiskattu jollain ihmeellisellä autotunella, siten ettei se kuulosta niin hyvältä. Mutta tykkään tän tanssista.

 Toiseksi uusin kappale A-peacelta on japaninkielinen Hero.

 Mä tykkään tästä! Varsinkin kertosäkeestä. Ja tän tanssista; koreografia on niin... japanilainen. Silleen hyvällä tavalla. ;D

 Jätin nyt tällä kertaa pari mv'tä pois, koska hyvälaatuisia videoita saatikka niitä huonolatuisiakaan ei ole missään ja nääh, eivät ne olleet edes kovin ihmeellisiä. Mutta kumminkin, A-peace oli ihan positiivinen yllätys. A-peacen kappaleet eivät ole ihan 'minun tyylisiäni', mutta aina välillä iskee tarve kuunnella S.O.S tai Hero.
 Olen aina tykännyt ryhmistä, joissa vähän enemmän jäseniä, kuten EXO ja Super Junior, mutta 21 on kyllä vähän liikaa. No, on A-peacekin kyllä jaettu niihin pienempiin ryhmiinkin, mikä on hyvä, koska 21:n joukosta on vaikea erottua edukseen.
 Toivottavasti A-peace tekisi korealaisen comebackin! Sitä odotellessa X)

 Osassa 13 vuorossa jotain vähän erilaista! ;)

// P.S: haaveeni vähintään 35:stä lukijasta täyttyi jokunen aika sitten! Kiitos paljon, tämä on ihanaa ;A;

maanantai 3. kesäkuuta 2013

XOXO

EXOn levy ilmestyi viimein. Olen sanaton! XOXO on silkkaa täydellisyyttä. Saan siitä kylmiä väreitä, ihoni menee kananlihalle ja pari tippaakin tuli linssiin ensimmäisellä kuuntelukerralla. Exo on nyt tullut takaisin.
 Wolfista olen puhunut jo varmaan tarpeeksi, mutta haluaisin fiilistellä levyn muita biisejä. Pakko sanoa Wolfista kumminkin se, että voi luoja se kuulostaa vielä paremmalta albumilaadulla *A*

 Baby, Don't Cry on sanoinkuvaamattoman ihana. Sen Pieni Merenneito -tarinasta inspiroituneet sanat ovat niin kauniit! Koreaksi kappaleen nimi 인어의 눈물 eli ineoui nunmul onkin suomeksi käännettynä 'merenneidon kyyneleet'. Uh, kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitäni juuri tälläkin hetkellä, kun Baby, Don't Cry soi taustalla.

 Kun kuulin Black Pearlin ensimmäistä kertaa, ihoni meni kokonaan kananlihalle. Olen aina tykännyt instrumentaalista Black Pearlista siinä Sehunin teaserissa, mutta tämä versio on täydellinen. Siis ne about 40 sekuntia aivan alusta - oh my fucking god. Ja sitten BAM - sekosin siihen paikkaan. *ugh, taas kylmiä väreitä*  En ole koskaan kuullut mitään tällaista K-popissa ennen. Pirates of the Caribbeanin vanhana ja vannoutuneena fanina en voi todellakaan ohittaa sitä faktaa, että jonkun on ollut pakko kirjoittaa sen sanat kyseisen elokuvasarjan innostaneena. XD

 Voi luoja, 나비소녀/蝴蝶少女 (nabi sonyeo/hu die shao nu) on niin sympaattinen biisi. Alkuperäinen nimi niin koreaksi kuin kiinaksikin on suoraan käännettynä 'perhostyttö', vaikka levyllä sen englanninkieliseksi nimeksi sanotaan Don't Go, joka sopii ainakin todella hyvin kiinaversioon, jossa kertosäkeessä lauletaan 'so baby don't go~'. Se muistuttaa todella paljon Baby, Don't Cryta, mutta Don't Go ei ole surullinen. Se on kertakaikkiaan kaunis balladi. Tykkään tosi paljon tämän kiinaversiosta ja miten Luhan laulaa kertosäkeen *A* Ah, ja jos kuulen oikein, saa Xiuminkin laulaa siinä kunnolla.

 Oh my fucking god, taas yksi biisi, jota oon odottanut niin kauan. Let Out the Beast on aivan mahtava. Rakastan sen 'voimakkuutta' (lol oon niin surkea kuvailemaan kappaleita); varsinkin kiinaversiossa sen lyriikat ovat niin terävät ja kovat. Ugh, rakastan mandariinikiinaa. Let Out the Beastia kuvaa loistavasti sana badass.

 3,6,5 on ihanan iloinen kappale. Tässä vaiheessa on pakko kehua, kuinka onnistuneesti tämä albumi on rakennettu! Kaikki kappaleet ovat aivan erilaisia! 3,6,5:in sanat eivät nyt ehkä ole kovin ihmeelliset, mutta söpöt ainakin. Tätä kuunnellessa tekee koko ajan mieli laulaa mukana, eikä se olekaan kovin vaikeaa.

 Heart Attack on minusta levyn kummajainen. Se on todellakin outo kappale, ja minulla on ainakin vielä vähän ongelmia sen ymmärtämisessä. On siinä kumminkin jotain, josta myös pidän.

 Ah, Peter Pan (피터팬/彼得潘) on niiiiiin söpö. Vähän niin kuin Don't  Go. Omfg milleen noi oikein ääntää Peter Panin; voitteko olla enää söpömpii?  Ja tän sanat ugh ;A; Kylläpä Exo on innostunutkin saduista tällä levyllä X) Biisi on aivan ihana. Aivan kappaleen loppu on paras kohta, koska sen... kliim- kohokohta on vasta ihan lopussa.

 Babya kohtaan minulla oli ehkä vähän epäluuloinen asenne, mutta kyllähän se ihan hyvä kappale on. Babykin on vähän outo biisi, vähän niin kuin Heart Attack, mutta paljon söpömpi. Suhon ääni sopii siihen niin hyvin ;A; Se 'baby baby baby~' -kohta on aika jännä, kun se ei periaatteessa oikein istu kappaleeseen mutta kumminkin kuulostaa hyvältä siinä. Kiinaksi Babyn nimi on 第一步, di yi bu, eli englanniksi First Step.

 My Ladya voisi kuvailla vähän laiskanpuoleiksi XD tai oikeastaan vähän unettavaksi. Tällä kertaa koreaversio taitaa voittaa kiinaversion, ja se taitaa olla D.O:n ansiota. My Lady on kuin tehty D.O:n äänelle! X)

 Sitten on vielä K:n ja M:n versiot Wolfista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jäsenillä on vähän enemmän lauluaikaa per naama ja lauluvuorot eroavat tottakai vähän siitä normaalista Wolfin versiosta. Vähän turhahko? XD

 Summa summarum, tykkään tosi, tosi, TOSI paljon tästä levystä. Biisit Baby, Don't Cry, Don't Go, 3,6,5, Peter Pan ja My Lady tuovat hyvin esille Exon jäsenten laulutaidot, ja Wolf, Black Pearl ja Let Out the Beast edustavat taas sitä tuttua 'badassia' Exoa. Fantasia ja sadut näyttävät olevan aika suuressa osassa levyn teemaa. Tämä ei oikein istu jäsenten teaserikuvien ja levyn photobookin kouluteemaan, mutta hällä väliä XD Ainoa juttu, mikä minusta jäi levyltä puuttumaan oli instrumentaali(t). Jostain biisistä olisi ollut kiva saada instrumentaaliversiokin. Huomenna tilataan mulle ja siskolle levyt, mulle Hug-versio ja siskolle Kiss. oAo ASDFGHJKLkjbxnjmZKAL ♥

P.S: Kamala lopettaa postaus niin negatiivisen aiheen kanssa, mutta mun on pakko. Exo sai taas kokea helvettiä lentokentällä. Ei vittu oikeesti. Mä ihan oikeasti itkin (no joo en ehtinyt kauhean pitkälle, ku huomasin et tää levy oli tullu mut kyyneleet ehti valuu pitkin poskia), kun aamulla ihan ekana asiana tumblrissa tuli jälleen vastaan juttuja, että miten Exon jäsenet on loukkaantuneet. Minä en TAJUA. Mulla on vieläkin ongelmia uskoa, että Exon jäsenet on edes olemassa, ja koitan totutella siihen asiaa, etten todennäköisesti koskaan tule edes näkemään vilaustakaan Exosta livenä, ja sitten on ne nää fanit. Ne, jotka tuuppii Exon jäseniä ja satuttaa niitä vaikka miten, kuin mitkäkin sasaengit. Ei jumalauta. Tiedän, ettei monet niistä ole varmaan edes tarkoittanu mitään pahaa ja on vaan halunnu nähä jäsenet läheltä, mutta ne meinaa murskata Exon jäsenet. Exo ei käytä VIP-reittejä ihan vain miellyttääkseen faneja, mutta sitten nää fanit suorastaan hyökkää niiden kimppuun. ):